Kirjoitin tossa kuukausi sitten kun meillä oli kriisi. Nyt se taitaa olla entistä pahempi. Miehen piti mennä tänään terassille työkavereiden kanssa, mutta kun illalla soittelin, olivat jonkun tyypin kotona. Mä menin normaaliin aikaan nukkumaan, mutta en saanut unen päästä kiinni, joten soittelin sille uudestaan ennen kahtatoista. Ensin tuli vaan viesti "TUUN KUN TUUN", mutta vastasi sitten puhelimeen ja väitti sen kaatuneen, siksi ei ollut kuulemma heti vastannut. Nyt alkaa mennä usko tuohon selitykseen, vaikka se luuri onkin ihan paska.

Nyt olen tekstaillut ja yrittänyt soittaa, vaan eipä tuo vastaa sen paremmin puheluihin kuin tekstareihinkaan. Se tietää, että musta on kurjaa, jos on viikolla tosi myöhään ulkona, kun mä en saa nukuttua yleensäkään kauheen hyvin.

Silloin aikaisemmin sanoi jo, etä ei ole varma haluaako enää olla mun kanssa, vaikka yrittikin sitten perua puheensa. Nyt tuntuu, että vaikka möläytti sen ajattelematta siinä saattoi kuitenkin piillä totuus. Miksi se muuten käyttäytyisi näin ikävästi mun kohtaan?

Ja ehkä kaikkein pahinta tässä on se, että se ei vaikuttanut erityisen paljon juoneelta. Paljon me ollaan puhelimessa riidelty sillai, että se on ollut kännissä, mutta  nyt ei ollut. Musta tuntuu tosi pahalta. Enkä mä tiedä miten mä selviin tästä edes huomenna töihin kun en saa nukuttua, vaikka tuskin se on tällä hetkellä murheista pienin. Onko tämä tosiaan tässä, kaikkien näiden vuosien jälkeen? Voi kun voisi oikeesti tietää mitä toinen ajattelee. Mutta jos työkaverit on  niin paljon tärkeämpiä, niin onko tällä suhteella tulevaisuutta? Mun pelottaa. Ja itkettää.

Kategoriat on kadonnu.