Mulla on ollut viimeinen kuukausi todella kiireinen, kun olen yrittänyt saada tehtyä viimeisiä opiskelujuttuja pois. En ole ehtinyt leikkiä kotihengetärtä ja parisuhdetoimintakin on ollut ihan nollissa jo jonkun viikon. Nyt meidän suhde on ihan riekaleina. Kai Kultsikin on töistään aika stressaantunut, ja musta tuntuukin, ettei mun kiireelle ole sympatiaa herunut, vaikka Kultsikin oli tosi stressaantunut silloin oli samassa jamassa.

Viimesin viikko on mennyt riidellessä. Tai jos ei riidellä, niin mitä tahansa sanoo toinen ottaa nokkiinsa. Ekan kerran teki mieli sanoa heippa, mutta en sanonut, se olisi ollut liian hätiköityä ja sitä olisi katunut myöhemmin. Onneksi edes jotain onnistuu olemaan sanomatta. Ei sillä, että olisin loukata muutenkaan tarkoittanut. Tää on kamalaa, enää Kultsia ei kiinnosta miksi mulla on kurja olo vaan se meni nukkumaan, koska huomenna on tärkeä palaveri. Ennen sitä on kiinnostanut.Ei auta kun toivoa, että tästä vielä noustaan, mutta nyt on mulla keinot aika vähissä.