Nyt on viime aikoina ollut todella ristiriitaisia tuntemuksia tän vauva-asian kanssa. Usein on sellainen fiilis, ettei oikeestaa edes haluisi tulla raskaaksi. Ykskin päivä mietin, että ei mitään hoitoja, että lapaankin meen vaan näitten menkkakipujen takia. Välillä sitä aattelee, että kai se vauva ihan kiva ois, ja vakuuttelee, että ainakin varmaan kun tulis raskaaksi olisi kuitenkin ihan onnellinen siitä. Jotenkin kummallista, vielä viime talvena tämä oli ehdottomasti Tärkein Asia koko elämässä. Ei enää. Kotipsykologi sanoo, että ehkä tää on joku defenssi. Mutta oli mikä hyvänsä, niin toisaalta mä mieluusti edes pikkasen kuumeilisin. Mutta jotenkin ei tunnu mitenkään ajankohtaiselta ja hieman kauhistuttaakin ajatus, että tulisi raskaaksi. Voi elämä.